Tuemme ja kehitämme vakuutusalan ammatillista tutkinto- ja täydennyskoulutusta ja suoritamme ja tuemme alaa koskevaa tutkimustoimintaa. Tuottamme opetusmateriaalia ja jaamme apurahoja vakuutusalan tutkimus- ja koulutustoimintaan.

“Parinhakuun on sovellus, mutta missä on työssä osaamisen Tinder?”

Suomalaisilla työpaikoilla on valtava määrä työvoimaa, joka kaipaa lisää koulutusta kun teknologia kehittyy ja muuttaa työtehtäviä. Työnantajilla on oma vastuunsa henkilöstön kouluttamisessa, mutta myös koulutusjärjestelmän olisi autettava. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot voisivat tarjota paljon nykyistä enemmän täydentäviä kursseja tutkintojen ohella, vaativat Piia-Noora Kauppi ja Satu Huber.

"Meillä Suomessa ihannoidaan paljon maisterintutkintoja", eläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber toteaa Elinkeinoelämän ääni -podcastissa, kun puhe on työvoiman koulutuksen tarpeesta tulevaisuudessa. "Ihanne olisi kuitenkin jatkuva oppiminen työn ohessa. Kun on saatu tutkinto ja menty töihin, niin muutaman vuoden välein olisi voitava suorittaa kurssi, jolla ylläpidetään omaa osaamista", Huber jatkaa.

Huberin ja Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mielestä suomalaiselta koulutusjärjestelmältä tarvitaan vetoapua työvoiman kouluttamiseen tulevaisuudessa. Korkeakoulut keskittyvät nyt pääasiassa tutkintokoulutukseen. Huber ja Kauppi eivät kuitenkaan väheksy tutkintokoulutusta, vaan pitävät sitä yhtä lailla tärkeänä. Kaupin näkemyksen mukaan esimerkiksi finanssialalla vaadittu koulutustaso eri tehtäviin on vuosien saatossa vain noussut, kun ihmisten hoidettavaksi tulevat tehtävät ovat monimutkaistuneet.

"Olennaista on oppimaan oppiminen, jotta muuttuvassa työelämässä voi oppia lisää", Huber komppaa.

"Ihmiset eivät edes tiedä, miten omaa osaamista voisi vahvistaa kouluttautumalla", Kauppi tuskailee. "Parinhakua varten on Tinder, lennot ja hotellit voi varata sovelluksella, mutta oman osaamisen kehittämiseen ei sovellusta ole", hän jatkaa. Sovellus voisi suositella sopivia koulutuksia käyttäjän osaamiseen ja taustaan nähden niin, että työntekijällä olisi niiden käymisen jälkeen enemmän valtteja kourassaan työmarkkinoita ajatellen.

Empaattiset ja sosiaaliset taidot tulevan työelämän valtti

Kun robotisaatio jyllää, on Kaupin mielestä inhimillisillä taidoilla tulevaisuudessa se kaikkein suurin kysyntä. "Ihmisten tekemä työ finanssialalla keskittyy entistä enemmän korkeaa lisäarvoa tuottaviin tehtäviin. Niissä tarvitaan sosiaalisia taitoja, empatiaa, vuorovaikutustaitoja."

Satu Huber on samaa mieltä. "Ihmisten kuunteleminen ja juuri heidän ongelmiensa ratkaiseminen ovat tulevaisuudessa tärkeitä."

Huberin ja Kaupin mielestä menee vielä kauan, että robotti voittaa tunneälykkään ihmisen asiakkaan tunnetilojen aistimisessa. Huber antaa esimerkin: "Jos ihminen hakee työkyvyttömyyseläkettä, on sosiaalisista taidoista kiinni, miten saada työkyvyttömyyseläkettä hakeva vielä harkitsemaan uuden uran ja kenties sellaisen työn mahdollisuutta, jonka tekoon vielä pystyy."

Tulevaisuuden työntekijöiden osaamistarpeiden tunnistaminen on otettu finanssialalla vakavasti. Finanssiyhtiöt ovat perustaneet yhdessä alan koulutusta tarjoavien ammatillisten ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa yhteistyöverkoston, Finanssiakatemian, joka lisää työelämän ja koulutusmaailman välistä vuoropuhelua ja pyrkii muun muassa kyselyin selvittämään tulevaisuuden oppimistarpeita.

Uutinen on julkaistu alunperin Finanssiala ry:n Uutismajakassa 3.9.2018