Tuemme ja kehitämme vakuutusalan ammatillista tutkinto- ja täydennyskoulutusta ja suoritamme ja tuemme alaa koskevaa tutkimustoimintaa. Jaamme apurahoja vakuutusalan tutkimus- ja koulutustoimintaan ja tuemme opetusmateriaalien tuottamista.​ 

Toimeentuloturva-kirjan 5. painos – Suomalaisen toimeentuloturvan kohtaamat muutospaineet: etuudet, palvelut ja rakenteet

Artikkkelin kirjoittaja Ismo Hiljanen

Suomalainen toimeentuloturva on hyvin laaja kokonaisuus. Se koostuu etuuksista ja palveluista sekä niihin liittyvistä erilaisista palvelurakenteista. Kansalaisen näkökulmasta katsoen se saattaa näyttäytyä mosaiikkimaisena, koska samanaikaisesti kansalaisella voi olla maksussa useita eri etuuksia ja / tai olla tarjolla monia palveluita ja / tai etuudet sekä palvelut tulevat järjestetyksi monien eri toimijatahojen toimesta.

Suomalainen yhteiskunta on kohdannut viime vuosina merkityksellisiä tapahtumia (sekä globaaleja, että kansallisia), jotka omalta osaltaan ovat lähteneet vaikuttamaan koko toimeentuloturvajärjestelmään. Näistä tapahtumista voi mainita mm. Ukrainan sodan vaikutukset ja kansallisella tasolla valtion velkaantumisen kiihtymisen, talouteen liittyvät epävarmuustekijät ja demografisten muutosten vaikutukset.

Kaikki nämä em. asiat ovat johtaneet muutospaineisiin toimeentuloturvajärjestelmissä etuuksien, palveluiden ja palvelurakenteidenkin kohdalla. Tästä johtuen myös Toimeentuloturva-kirjaa tuli lähteä päivittämään, josta lopputulemana sen 5. painos on julkaistu keväällä 2025.

Toimeentuloturva-kirjan päivittämisprosessi alkoi kesällä 2024, jolloin kirjan kustantaja (Aalto University) lähti kartoittamaan toimittajia kirjan päivittämiseen. Onnistumisena voidaan pitää sitä, että kirjan päivittäjiksi löytyi sellaiset henkilöt, joiden osaamisalueet tukevat toinen toisiaan. Outi Viljasella on osaamista eläke-etuuksista ja niihin liittyvistä palveluista, kun taas Ismo Hiljasella on näkemystä perustoimeentuloturvasta ja palvelurakenteista.

Toimittajien osaamisalueiden erilaisuus helpotti työnjaon tekemistä ja vastuualueet päivitettävistä luvuista hahmottuivat hyvin luontaisesti. Työntekemisen tukena käytimme Teamsia ja välitimme toinen toisillemme luonnostelemiamme lukuja varmistaaksemme mm. sen, että kirjan kirjoitusasu säilyi yhdenmukaisena ja kirjassa käytettävät termit ovat yhteneviä. Myös asioiden sparrailu matalalla kynnyksellä toimittajakumppanin kanssa mahdollisti selkeän kokonaiskuvan rakentumisen suomalaisesta toimeentuloturvasta, joka toivon mukaan välittyi kirjan rakenteeseen.

Itse päivitystyötä voi pitää haasteellisena, mutta samalla myös hyvin mielenkiintoisena. Joitakin yllätyksiä tuli vastaan siinä mielessä, että aiemmin mainittujen merkityksellisten tapahtumien johdosta etuuksiin, palveluihin ja palvelurakenteisiin oli tullut tai on tulossa suuria muutoksia edellisen painoksen julkaisemisen jälkeen. Toki joidenkin kirjan lukujen osalta kysymykseen tuli teknisluonteisempi tietojen päivittäminen ja ilmaisuasun selkeyttäminen.

Kokonaisuutena kirjan päivitystyötä voi pitää oppimisprosessina. Siinä tuli tutuksi kirjan tekemiseen liittyvät tekniset toiminteet (esim. kirjoitustekniset asiat, ulkoasuun liittyvät asiat ja itse julkaisuprosessi), yhteistyön tekeminen (esim. kirjoitusasu, kirjoitetun tekstin yksityiskohtaisuuden tasosta sopiminen) ja itse asiaan perehtyminen (esim. laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen, tiedon hankkiminen, keskeisten asioiden tiivistäminen tekstiin).

Omalta osaltani voin todeta, että tämä oppimisprosessi on haasteineen antanut itselleni paljon. Tätä kirjan päivittämistyössä tullutta osaamista voin jatkossa hyödyntää omissa työtehtävissäni ja se on laajentanut ymmärrystäni siitä, mitä suomalainen toimeentuloturva on ja mitä kaikkia elementtejä siihen kuuluu. 

Toimeentuloturva-kirjaa voi pitää käsikirjana, asiantuntijoiden apuvälineenä arjen työskentelyssä ja oppikirjana tutustuttaessa yhteen osaan suomalaista yhteiskuntaa, sillä se antaa oivan yleiskuvan suomalaisesta toimeentuloturvasta.

 

Kirjan toimittajat kiittävät Vakuutustiedon Kehittämissäätiötä kirjan uudistamiseen saamastaan apurahasta.

 

Artikkelin kirjoittaja Ismo Hiljanen toimii johtavana asiantuntijana Kelassa ja suunnittelija Outi Viljanen työskentelee työeläkeyhtiö Varmassa.